The Project Gutenberg eBook, Kantele IV, by Elias Lnnrot


This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.




Title: Kantele IV
       Taikka Suomen Kansan sek Wanhoja ett Nykyisempi Runoja ja Lauluja


Author: Elias Lnnrot



Release Date: February 8, 2015  [eBook #48202]

Language: Finnish

Character set encoding: ISO-8859-1


***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KANTELE IV***


E-text prepared by Jari Koivisto



Note: Project Gutenberg has other volumes of this work.
      Kantele I: see http://www.gutenberg.org/ebooks/48176
      Kantele II: see http://www.gutenberg.org/ebooks/48177
      Kantele III: see http://www.gutenberg.org/ebooks/48201





KANTELE IV

taikka

Suomen Kansan sek Wanhoja ett Nykysempi Runoja ja Lauluja

Koonnut ja prnttyttnyt

ELIAS LNNROT,

Philosof. ja Medicinan Candidati.






Helsingiss
Prnttty Waseniuksen luona Wuonna 1831.




        Wiel' on wirress wisoa,
        Laulussani laittamista;
        Waan emp oikein usoa,
        Kun en oo opissa ollut,
        Kynyt koulukumppalissa.



            Imprimatur.

                  C. E. Ekelund.

              Membrum Coll. Cens. in Fennia.




SISLLPITO:

Esipuhe.

Wanhoja runoja.

 Loihtia.
 Krmeen Synty.
 Pistoksen Synty.
 Kalman Synty.
 Rakkauden wieroitussanat.
 Lapsensaajasten Sanat.
 Kateen Sanat.
 Lemmen Nosto.
 Kosiomiehen Luku. (Toisin).
 Kosian Sanat.
 Koiran Lumoussanat.
 Jnist pyytiss.
 Linnuille.
 Kaloja pyytiss.
 Myrskyn Sanat.
 Pakkasen Synty.
 Karjaa Laitumelle laskeissa.
 Karhun Synty.
 Hukan (Suden) Synty.
 Kyykrmeen Synty.
 (Kyykrmeen?) Synty. (Toisin).

Nykysempi Runoja.

 Hewosen Kengittminen.
 Kettusen Toimituksista.
 Juukan Lukkarista.
 Juoniteltu Juukan poika.
 Juomalauluin Kirjoittajalle.
 Pappi Wainajasta.




Esipuhe.


Neljnnen Osan Runoista owat _Loihtia, Koiran Lumoussanat, Lintuja
pyytiss, Karhun Synty, Hukan Synty_ Keslahelta; _Kalman Synty,
Rakkauden Wieroitussanat, Kosian Sanat, Jnist pyytiss,
Karjaa laitumelle laskeissa, Pappi wainajasta_ Kitteelt; _Kateen
Sanat, Kaloja pyytiss, Pakkasen Synty_ Ilomantsista; _Lemmen
Nosto, Kosiomiehen Luku, Myrskyn Sanat_ Enolta; _Kyykrmeen
Synnyt_ Pieliselt; _Lapsensaajasen Sanat, Kettusen toimituksista_
Wuokkiniemelt; _Pistoksen Synty_ Keslahelta ja melkein yksill
sanoilla Ilomantsista; _Krmeen Synty_ Ilomantsista ja muualtakin;
_Hewosen kengittminen_ Rautalammelta Korhosen tekem; _Juukan
Lukkarista, Juoniteltu Juukan poika_ Juukalta (t. Juuwalta);
_Juomalauluin kirjoittajalle_ Haminan tienoilta.

Kolmannessa Osassa owat _Tanssaja, Sairaita kylwettiss, Lwmadon
Synty_ Keslahelta; _Htsanat, Kipusanat, Kahwerokasta_ Kitteelt;
_Kuwun Sanat_ Pelgjrwelt; _Riiden Sanat_ Ilomantsista; _Raudan ja Tulen
Synty, Hammasmadon Sanat_ usiammista pitjist Karjalassa; _Winmisen
Weljen pojasta, Ylistysruno Kalle Palmulle_ Rautalammelta Korhosen
tekemi.

Alkaissani ensin nit koottuja Runoja prnttiin toimittaa, toiwosin
min net mahtuwan wiiteen osaan, kukin osa 60 siwun kokoinen; mutta
jo ensimmisen osan prnttty hawaitsin min itseni erehtyneen
luullossani, sill kaikilla niill Runoilla, joita min koin saada
ensimmiseen osaan, siin ei ollut tilaa, joten tahtoinut list
lehden lukua. Kuin se minulle nytti waikiaksl tehd muulla ehdolla,
kuin ett myskin olisin enntnyt hinnan, ja sit en kuitenkaan
saattanut tehd niiden wuoksi, jotka jo edelt oliwat pyytneet
nit Runoja mrttyyn hintaan, niin tyty minun jtt muutamia
poies. Yht oli se toisenki osan kanssa, ehk min siihen prnttytin
Runoja kuuden lehden lisnnll ylite mrn. Kolmannesta ja
neljnnest osasta ji samaten muutamia prnttmt ja luullen
j wiidennestkin. Siit olen min luullut parahaksi koota kaikki
sill tawalla jneet ja prnttytt yhden osan plle, kuin ensin
aikosin, jonka thden nit Runoja wiel nyt tulee kaksi osaa eli
yhteens kuusi osaa.






Wanhoja Runoja




Loihtia.


    Hytelleimme, mytelleimme,
    Rautapaitohin paneimme,
    Wai ilman warotelleimme,
    Noiten noitien sekahan,
    Werikinnerten keralle?
    Mies on lustuissa lujempi
    Rautapaiassa parempi,
    Terswyss' on tenhosampi,
    Sitte ei huoli hywikn,
    Tottele jalojakahan;
    Suet panee suitet suuhun,
    Karhut rautakahleisihin,
    Ite on suurena sutena,
    Karhu kahta kauhiampi.
    Kyllm mokomat noiat
    Kolme kulkkuuni hokasen,
    Paan [Panen] kaheksan kainaloihin,
    Yheksn olan ylite.
    Laulan ma mokomat noiat
    Suin sytehen, pin sawehen,
    Kypenihin kyynswarsin,
    Koprin kuumihin porohin. J.n.e.




Krmeen Synty.


    Kwi Jesus tiet myten
    Kolmen poikasen keralla,
    Kahen kielikumppanisa.
    Piru tielt loikastise,
    Rajakenk kalliolta.
    Wuoti kuona konnan suusta,
    Kina ilkin kiasta,
    Waahti wangasta nenst,
    Rautaselle kalliolle,
    Wuorelle terksiselle.
    Santti Pietari sanoopi:
    "Jotain tuostakin tulisi,
    Kuin sa luoja hengen loisit,
    Siunaisit jumala silmt."
    Jesus wastasi wakainen:
    "Paha pahasta tuleepi,
    Kipu konnan oksennosta."
    Santti Pietari sanoopi:
    "Luoppas herra henki tuolle,
    Siunaa jumala silmt!"
    Loipa herra hengen tuolle,
    Silmt siunasi jumala,
    Pahan miehen oksentohon,
    Konnan ilkin kinahan.
    Sano Santti Pietarille:
    "Pist suuhun peukalosi,
    Sormes' ohtahan ojenna!"
    Pisti suuhun peukalosa,
    Ktes' ohtahan ojensi;
    Puri sormen Pietarilta.
    Santti Pietari sanoopi,
    Rutosti rukoeleepi:
    "Teepp herra terweheksi
    Herran hengell hywll,
    Lmpsell lyhyttele."
    On matoa monen nkst,
    On sinist, on punasta,
    On kellan karwallista,
    Waan ei tuon pahan nkst
    Eik kammon karwallista.
    Emp tie karwojasi:
    Onko hn se Hiien karwa.
    Wai on liene heinn karwa,
    Tulen karwa, tuomen karwa,
    Maan karwa, mataran karwa.
    Wai on kaiken ilman karwa,
    Karwa kaikkein perkelien?
    Ite karwasi walite!
    Liet paha pajun nknen?
    Tien sykk synnyntsi,
    Maan kawala kaswantasi.
    Miss' oot sykk synnytelty,
    Maan kawala kaswateltu,
    Wuorella terksisell,
    Rautasella kalliolla.
    Siin' oot sykk synnytelty,
    Maan kawala kaswateltu.
    Wuorella terksisell,
    Rautasella kalliolla.
    Siin' oot sykk synnytelty,
    Maan kawala kaswateltu.
    Mist' on p pahalle pantu?
    P pantu pajun nenst.
    Mist' on kieli keksittyn?
    Keihst in pojan.
    Mist' on hampahat haettu?
    Orahista Tuonen otran,
    Weriss wierewist,
    Hurmehissa huurowista.
    Mist' on silmt siunattuna?
    Silmt simpukan jywist.
    Mist' on henki heitettyn,
    Sek wiskattu wihoja?
    Henki hyryst pahasta,
    Hiien kosken kuohunnasta.
    Mist' on raatua rakettu?
    Kyrlisen kyntruoska,
    Wirolaisen aian wihta.
    Mist' on suolet hikille?
    Wylt Hiien wyllisi,
    Helmasta helisiwi,
    Kupeelta kulisiwia.
    Mist' on hnt hlttyn,
    Pursto, puuhattu pahalle?
    Paitulaisen parran pst,
    Hiwuksista Hiitolaisen.

    Tule tysi tuntemahan,
    Pahasi parantamahan,
    Ennen kuin sanon emolle,
    Wirkan wierin wanhemmille.
    Enemp' on emolla tyt,
    Waiwa suuri wanhemmalla,
    Pahoja parantaissa,
    Tammottaissa taikioita.
    Ei sinun isosi kske,
    Ei sinun emosi kske,
    Pt pystss pite,
    Kaulanwartta karkiata.
    Jotas luoja sinun kiros
    Mahallasi maata ky,
    Maa ky, kiwi kalua.
    Tule tysi tuntemahan,
    Pahasi parantamahan. J.n.e.
    Tiesitks puuta purrehesi,
    Pajun juurta pannehesi,
    Nrett npistneesi,
    Kokeneesi koiwun juurta,
    Hakanneesi haawan juurta,
    Pihlaista pistneesi;
    Kuin purit ihon imeisen,
    Ihoa imehnoraukan,
    (Tahi karwoa kapehen.)
    Et lie puuta purrutkahan,
    Nrett npistnynn. J.n.e.
    Purit ihoa imeisen,
    Ihoa imehnoraukan,
    (Tahi karwoa kapehen.
    Sata karwan kantawoa,
    Tuhannen tuhuttawoa.)
    Mato musta, kyy wiher,
    Ala mttin meni,
    Puun juuren pujottelia,
    Plt turpejen tulia!
    Jos olet pahoin tehnyt,
    Tule tysi tuntemahan,
    Pahasi parantamahan.
    Pane psi palmikolle,
    Silkkinauhalla sitase.
    Ota suuhun sun kipusi,
    Alle haikuhammastesi.
    Sykerrte sykkyrhn,
    Kperrte kppyrhn,
    Wete willaleppehen,
    Pawun palkona kuleksi.
    Wie pois wihasi tst
    Keltasihin keuhkohisi,
    Makeihin maksohisi,
    Saata sappiisi sislle.
    Muuta wiinaksi wihasi,
    Maioksi pahat makusi,
    Ennen kuin sanani saapi,
    Tahi mieli juohtuneepi.
    Kiwut tuonne kiityhn
    Kiwuttaren kippasehen,
    Waiwat tuonne waipuohon
    Wammottaren wakkasehen;
    Kiwi kiwistelemn,
    Paasia pakottamahan;
    Ei kiwi kipuja itke,
    Paasi waiwoja walita.
    Tuomen juuret turwotkohon,
    Kohotkohon koiwun juuret,
    Pajun juuret paisukohon;
    Ite turwu tuskihisi,
    Paisu pakkopiwihisi,
    Ennen kuin iho imeisen,
    (Tahi karwa kapehien.)
    Mt wihtoin wihasi,
    Kiwiin pahat kipusi.
    Tee nyt yll terweheksi,
    Piwll imanteheksi,
    Alta aiwan terweheksi,
    Keski kiwuttomaksi,
    Plt tuntumattomaksi,
    Ihommaksi entisthn,
    Paremmaksi muinostahan.




Pistoksen Synty.


    ktr neito i,
    Eli Hiitolan emnt,
    Heilutteli helmojasa
    Apuwuoren kukkulalla,
    Keskell Apumki;
    [Ehk pitisi olla:
    Kipuwuoren, Kipumki.]
    Tuuli teki tiineheksi,
    Ahawa kohun kowaksi.
    Tuosta on tyyty, tuost' on tyty,
    Tuosta paksuksi panise,
    Lihawaksi liittelise.
    Kanto kohtua kowoa,
    Watan tytt waikiata.
    Kanto kohta kolme wuotta,
    Ympri yheksn wuotta.
    Teki poikoa yheksn,
    Yhten kesss yn,
    Yhen kosken kuohuwilla,
    Yhen salmen saapuwilla,
    Yhell wesikiwell.
    "Juhannes pyh ritari!
    Tules risti lapsiani,
    Tules kasta kannettuni."
    "En min pahoja risti,
    Enk kasta kauheita,
    Min' oon luojan ristinynn,
    Kastanunna kaikkiwallan."
    Jop' on tuo paha pakana
    Ite loise lukkariksi,
    Ite papiksi panise,
    Ite risti poikiasa,
    Nimitteli lapsiasa.
    Mink pisti pistokseksi,
    Mink riieksi repsi,
    Ohimoiten ottajaksi,
    Napoin nwertjksi.
    Mink hyksi asetti,
    Kunka laati luunwaloksi,
    Mink rutoksi rutasi,
    Kunka loi rupiin rikoksi,
    Mink welhoksi werjille,
    Kateheksi kaitiin paikkoin;
    Mink noiaksi noroille.
    Noitia on joka norolla,
    Kateita kaikin paikoin,
    Joka welhoja werj.
    Yhellen ei nime saanut,
    Senp sitte kski tuonne
    Rutjan koskehen kowahan.
    Siit synty Syjttret
    Rutjan koskessa kowassa,
    Tulisessa kuohunnossa.
    lls Pistos pistele;
    Tienp sinun sukusi.
    Tuonne ma sinun manoan
    Rutjan koskehen kowahan,
    Siell' on wiisi weikkoasi,
    Kuusi kummisi tytrt,
    Seihtemn setsi lasta.
    Sinne skin tuomitahan,
    Siell' on muutkin murhamiehet,
    Ikuset pahantekit.




Kalman Synty.


    Hyw Kalma, kaunis Kalma,
    Walkianwerew Kalma!
    Kyll' on tien Kalman synnyn:
    Kalm' on tuolta alettuna,
    Ewan Atamin alusta.
    Wai s lienet teko toisen,
    Toisen nosto, toisen nuoli,
    Tottas koitellos kotiisi,
    Tekisi tienohille,
    Paniasi parmohille,
    Punasissa waattehissa,
    Hurmehessa huituwissa.
    Kukku kullaissa kken,
    Hopiaissa kyyhkyliss.
    Tuika kuin tulikipuna,
    Liiku kuin lipi koira.
    Kohta kotiin pstysi,
    Mene kynsin kynnyksess,
    Polwin porstuan owissa.
    Kuin et siit sisn psse,
    Rewi reit ikkunaksi,
    Rewi reike yheksn,
    Ota kiinni kintereest,
    Takimmaisista jaloista;
    Pane p prisemhn,
    Pane luut lutisemahan,
    Takaraiwa tantereeseen,
    Henki huokumattomaksi.
    Tapa lapsi lattialta,
    Paras lehm lwst,
    Sarwet sontahan sowita,
    Hnt pitkin lattiata.
    Waan hyw Kalma, kaunis Kalma,
    Walkianwerew Kalma!
    Jos s lienet tuolta tullut
    Kirkon kirjawan tyk,
    Satalauan lappehesta,
    Tuhatlauan tutkamesta,
    Terwaporstuan powesta;
    Niin tuonne m sinua laitan
    Kirkon kirjawan tykhn,
    Satalauan lappeesehen,
    Tuhatlauan tutkamehen,
    Terwaporstuan powehen;
    Siell kuuluwat kuparit,
    Waskin net wankahuwat.
    Waan liet watturaunioista,
    Pyhn pellon penkereelt;
    Niin mh [mene] Kalma kalmistohon,
    Pyhn pellon penkerehen;
    Siell' on korkia kotisi,
    Siell' on kaunis kartanosi,
    Siell' on hyw ollaksesi,
    Armas aikoellaksesi;
    Kukut kullaissa kken,
    Hopiaissa kyyhkyliss.




Rakkauden Wieroitussanat.


    Kiwi kylm, maan alanen,
    Auwer joulun aikahinen!
    Wahtoa wilustamahan,
    Synt kylmittmhn.
    Paah [pane] nyt Hiisi hiiliseipis,
    Pist hiy hrkimesi,
    Kahen rakkahan wlihin,
    Wahtoa wilustamahan,
    Synt kylmittmhn.
    Kolm' on kylmi kiwi,
    Painon syntisten symet;
    Kolm' on mustoa matoa,
    Kolme saunan rainoksia,
    Joilla m wlill kwin,
    Kwin kertoa yheksn.
    Olkaa erinn toisistanne
    Iksenne, piwiksenne,
    Jotei tunne toinen toista,
    Jotei tunne, eik tie,
    Eik yhtehen yrit.




Lapsensaajasten Sanat.


    Mit sille laulettanee,
    Ja kuta sanottanehe,
    Kuin tuleepi immin tuska,
    Pakko neitosen paneepi;
    Kuin kohtu kowaksi kypi,
    Watan tysi waikiaksi?
    Onko han suwussa tss,
    Nykysess, nuorisessa,
    Tmn puuton purkajata,
    Tmn haitan halkajata,
    Reittehin rewittjt?
    Oi Ukko yli jumala,
    Waari wanha taiwahinen!
    Tule tuota kahtomahan,
    Likelt thystmhn,
    Lunastamaan luotuasi.
    Onko kiukuissa kiroissa,
    Miesten mielimurteloissa,
    Muorien salasanoissa?
    Oi Ukko yli jumala,
    Waari wanha taiwahinen
    Tules tnne tarwitessa,
    Kys tnne kututtaissa;
    Ky saunahan saloa
    Piilten piikahuoneesehen,
    Ilman uksen ulwomata,
    Saranain laulamata,
    Kylkunnan kuulemata,
    Sanan saamata kylhn.
    Kiwi sorra kiukahasta,
    Muju muurista murenna,
    Poika neitosen powesta,
    Lapsi waimon lantehista.
    Kuin ei siit kyll liene,
    Kohta kuolema tuleepi,
    Lhestyypi hengen lht,
    Thn kohtuhun kowahan,
    Watan tautiin waikiahan.
    Neityt maaria emonen,
    Rakas iti armollinen!
    Tules tnne tarwitessa,
    Kys tnne kututtaissa.
    Sin oot wanhin waimoloista,
    Ensin em ihtelist.
    Juokse polwesta merehen,
    Sinisukka, puolitiest,
    Niin huhuta huiahuta
    Ihmenille, ahwenille,
    Kaikille ween kaloille.
    Tuo kiiskilt kinua,
    Matehelta nuljaskata,
    Kaikilta ween kaloilta,
    Jolla woian luun lomia,
    Jolla siwuja siwelen,
    Perwieri wetelen.
    Niin awan lihasen arkun,
    Arkun luisen longottelen,
    Pstn maalle matkamiehen,
    Pienisormisen pihalle.
    Ja kuin ei siit kyll liene,
    Kohta kuolema tuleepi,
    Lheneepi hengen lht.
    Neityt Maaria emonen,
    Rakas iti armollinen!
    Tuo wiikate Wirosta,
    Heinrauta helwetist,
    Kteheni oikihan;
    Jolla siwuja siwelen,
    Perwieri wetelen,
    Takasalwat taitan poikki,
    Pihtipuoliset pirotan,
    Pstn maalle matkamiest,
    Pienisormista pihalle;
    Nit maita marsimahan,
    Ilmoja ihaelemaan.
    Kenenk ne keksimt,
    Kunka ne salasanoita?




Kateen Sanat.


    En tie kaetta Kaita
    En warata wastuksia
    Kaihtikoon Kain emnt
    Waratkohon Winminen.
    Katehelta silmt kaiwan
    Wastuksilta wahtan wiilln,
    Ammun noitia mahaan
    perkeleit ...seesehen.
    Ken katein kahtoneepi
    Kieroin silmin keksineepi
    Wetse werinen hursti
    Hurmehursti huiahuta
    Taiwosesta maahan asti,
    Sio silmien etehen
    Werta silmt wuotamahan,
    Raswana rapahtumahan,
    Tuonne helwetin tulehen,
    Pahan wallan walkiaseen.
    Asiat on yhtniset,
    Tyt owat erinomaiset,
    Yhet on mielet, yhet kielet,
    Yhteen weret sopiwat,
    Musta weri, walkia weri,
    Wahwempi minun wereni,
    Jumalan sana wahwemmaksi.




Lemmen Nosto. (Toisin.)


    Sen thenp Sepottaret,
    Min then on Mikottaret,
    Wiikon naimata wiruwat,
    Kauan wiemt wihille;
    Syl' on sytt hartioilla,
    Waaksa muulla wartalolla,
    Kyynr kyment pss,
    Kortteli kowaa nokea.
    Nweskni nuorempani!
    Sanos on sanasi yksi,
    Min then ei meit naia?
    "Natoseni nuorempani!
    Sen then ei sinua naia;
    Syl' on sytt hartioilla,
    Waaksa muulla wartalolla,
    Kyynr kyment pss,
    Kortteli kowaa nokea.
    Ota wett lhtehelt,
    Kanna kaiwolta kahelta,
    Wiel kohta kolmeltahin.
    Siit taitat aikawastan,
    Lempiwastan liehautat,
    Niitulta nimettmlt,
    Nimen tietmttmlt.
    Peset psi illoin aamuin,
    Synyll kuiwaelet."
    Otti wett lhtehelt,
    Kanto kaiwolta kahelta,
    Wielp kohta kolmeltahin.
    Siit taitto aikawastan,
    Lempiwastan kiehautti,
    Niitulta nimettmlt,
    Nimen tietmttmlt.
    Pesi ps illoin aamuin,
    Synyll kuiwaeli.
    Eip ollut aikoakaan,
    Tuli sulhaset suwesta,
    Pojat toiset Pohjolasta.




Kosiomiehen Luku. (Toisin.)


    Onko wuoressa waroa,
    Hiien linnassa lise,
    Hittaroita helwetiss,
    Tt neitt naittamahan,
    (Urosta awittamahan,
    Miest wiemhn wihille.)
    Kuin ei lie minussa miest,
    Ukon pojassa urosta,
    Tmn neion naittajoa,
    (Urohon awittajoa,
    Miehen wiej wihille;)
    Kerihten kiwelt willat,
    Katkon karwat kalliolta,
    Somerelta jouhet suoron.
    Tee mulle warahamonen,
    Jonka alla yt asuisin.
    Piwt pll teutaroisin.




Kosian Sanat.


    Sen m mieheksi sanoisin,
    Urohoksi arwelisin,
    Joka jouseni wetisi,
    Kaareini kiinnittisi.
    Anoppini waimo wanha!
    Onkos tyttj talossa?
    "On sinulle tarpeheksi,
    Kuin sinussa miest liene.
    Kolm' on tytt koissa,
    Yks on Anna, toinen Kaisa,
    Kolmas Kaarina korea.
    Waan jos s wwyksi tahot,
    Juowos tuopista olutta."
    Tuoppi tuotihin olutta,
    Mett kannu kannettihin,
    Hiiwa alla, waahti pll,
    Myrkky keskell (molempiin).
    Otin ongen taskustani,
    Wkrauan wskystni,
    Jolla ma lewitin myrkyt.
    Tuopin tuojat Tuonelahan,
    Kannun kantajat Manalle!
    Join oluet onnekseni,
    Meet mieleni hywksi.
    Anoppini waimo wanha!
    Annas tytts minulle.
    Min sain tytn mokoman,
    Panin laukin lautasille.
    Anoppini waimo wanha,
    Kyll itki tytrts.
    Toi sitte olutta tuopin,
    Kannun mett sai kteeni.
    Min en kaikkia juonut,
    Join oluen onnekseni,
    Meen mieleni hywksi.
    Wiskoin whsen perlt,
    Yli olkani wasemman,
    Sattu laukin lautasille,
    Poltti kaikki karwat poikki.




Koiran Lumoussanat.


    Hiien hilli, Hiien halli,
    Hiien harmaa hawukka,
    Hiien koira koukkuleuka,
    Werinkki Tuonen tytt!
    Noin on hienot hampahasi,
    Kuin on hienot (pistreet) koprassani;
    Niin on kiinni leukaluusi,
    Kuin on kiinni loukun kansi.
    Sule Hiisi koirais suuta,
    Perkele penun kitoa,
    Ylsen ylenemt,
    Alasen alenemata.
    Sykse kultanen korenta
    Lpi luisten leukaluiten,
    Lpi haukun hampahista,
    Ylsen ylenemt,
    Alasen alenemata,
    Keskilihan liikkumata.
    Hauku halli hnthsi,
    Penu ...se karwojasi.
    Penu suusa sulkiohon,
    Kuin ei penu, niin perkele.




Jnist pyytiss.


    Hakkoan metist puuta
    Metisell kirwehell,
    Metiselt mtthlt,
    Suin ithn, pin lnteen,
    Tywin pohjan luoteesehen,
    Meht kuule, l sik,
    Kere ja kokoa,
    Alla kuuliat aseta,
    Pll antajat asukoon.
    Puu metinen mehtolassa,
    Puu sima Tapiolassa!
    Onko mett oksillasi,
    Empuillasi simoa.
    Mesi laske latwoiltasi,
    Sima puiltasi puota,
    Olowillen oksilleni,
    Lehewille lehilleni,
    Waleille warwuilleni.
    Saata onni oksilleni,
    Hyw lampsu lehilleni,
    Hyw lampi latwoilleni,
    Tywillein ty parahin.
    Lyte kynsin kynnykselle,
    Polwin portaisi etehen;
    Pure warpa ensimminen,
    lls warpoja walihto,
    Pure warpa keskimminen,
    Se on woittu metn meell,
    Siwuttu salon simalla.
    Hyw ukko, kaunis ukko!
    Parainta paiastasi,
    Lihawinta liiwistsi,
    Wisko willawihkojasi,
    Pellawaskupusiasi,
    Paksupallioisiasi.
    Simanter, metn emnt!
    Waskiwuoret remuelewat,
    Laita pikku piikasesi
    Wuoriaitat aukasemaan;
    Et emnt lienekkhn,
    Jos et piikoa pitne,
    Et s piika lienehkhn,
    Jos et aittoa awanne.
    Tule aitat aukomahan,
    Retket reiahuttamahan.
    Anna juosta joutusasti,
    Wikewsti wiilletell,
    Pite muiten pyyksien,
    Muiten ansain alate,
    Risujani rikkomahan,
    Orsiani laukomahan.
    Kuin ei juosse joutusasti,
    Wikewsti wiilletelle,
    Hiien hiilet kiihteimmt,
    Alla jalkain takaisten,
    Jotka polttaapi porolla,
    Kypenell kynsspi.
    Metn kultanen kuningas,
    Metn ehtoisa emnt!
    Utu silmillen puhalla,
    Ter korwalle rapaja.




Linnuille.


    Hyw mehtolan emnt,
    Mehtolan metinen muori!
    Tuo sulka sulasta maasta,
    Hyhen lnnest lhet,
    Siipi Jesuksen siwulta,
    Wylt wanhan Winmisen,
    Minun pyytpaikoilleni,
    Kytwillen keinoilleni,
    Mesirihmat riutomahan,
    Mesilangat laukomahan,
    Metiselt mtthlt.
    Kuin ei tywy tnnemp,
    Niin tuo maalta tuonempoa,
    Yli kahtojan kaheksan, j.n.e.




Kaloja pyytiss.


    Ahwen ainoinen kalanen,
    Sek hauki harwahammas,
    Tule onki ottamahan,
    Wkrauta wntmhn,
    Kiwer kowertamahan.
    Ota suulla suuremmalla,
    Leuwoilla leweimill,
    Harwoilla hampahilla.
    Meren eukko, ruohorinta,
    Meren Ahti, waahtiwaippa!
    Lyte lykkywaatteisihin,
    Antipaitoin panete,
    Sinun antiaikoinasi,
    Minun pyytpiwinni.




Myrskyn sanat.


    Kaari kaukaa kuumottaapi,
    Pitk pilwi luotehelta.
    Pilwess'on wesipisara,
    Pisarass'on lampi laaja,
    Lammess'on wene punanen,
    Wenosess'on kolme miest.
    Kuka noist'on airollissa?
    Ilmarinen airollissa.
    Kukas pere pitpi?
    Ite wanha Winminen.
    Kuk'on keskell wenett?
    Jesus keskell wenett.
    Minnekk miehet meneepi,
    Kunne kuletta urohot?
    Kohti pohjoista kowoa,
    Meren kuohuhun kowahan,
    Lakkiphn laineesehen,
    Kuhun puut pin putowat,
    Hongat latwoin lankiaapi.

            Toisin:

    Pilwi pikkunen nkyypi,
    Kaari kaukaa kuumottaapi;
    Pilwess'on wesipisara,
    Pisarass'on pikku lampi,
    Lammess'on wene whnen,
    Wenosess'on kolme miest;
    Antti Santti airon pss,
    Pieni Pietari perss,
    Jesus keskell wenett.
    Mit nuot tekeepi tuolla?
    Hiien hirwi sukiwat,
    Poropetroja pesewt.
    Sai hirwet sukineeksi,
    Poropetrat pesseheksi.
    Juokse tuonne, Hiien hirwi,
    Poropetra poimettele,
    Kussa kyyt olutta juopi,
    Maot wierett wetpi.
    Sen then emnt rukka,
    Whemmin olutta saapi,
    Kuin kyyt oluen juopi,
    Maot wiertehen wetpi.




Pakkasen Synty.


    Pakkanen pajuilla synty,
    Risuilla wh ripanen,
    Ikiturmasta isst,
    Emst epattomasta.
    Poika ristiin wietnehe,
    Alle kastin kannettanee,
    Lhtehelle hopeiselle,
    Kultakallion nawalle.
    Nimi tuollen pantanehe,
    Pojalle ylettnehe.
    Pantiin paha Pakkaseksi,
    Kynsien kiwistjksi,
    Waatiaksi warwaspiten.
    Pakkanen Puhurin poika,
    Kowan ilman hyhelinen!
    Sinun on maiosta malosi,
    Kesi uuhen untelosta,
    Limmasta hywn Limingan.
    Talwet aioilla ajelet,
    Kest likyt lhteiss.
    l kylm kynsini,
    l waai warpaitani,
    l ptni palele,
    l korwia kohota.
    Mene merta kylmmhn;
    Rauna Pohjolan emnt
    Lksi merta kylmmhn,
    Lahet kylmi, lammet kylmi,
    Eip merta kylmnnynn,
    Sinne s mene minusta,
    Siell sinua huuetahan,
    Apuasi tarwitahan.
    Siell' on peipponen selll,
    Wstrkki lainehilla,
    Senni on kynnet kylmmt,
    P pieni palelemata.
    Ja mene soita kylmmhn;
    Kylm soita, kylm maita.
    Sokka ennen soita kylmi,
    Sokka soita, Pakko maita.
    Minne m sinun manoan?
    Lapin maahan lankiahan,
    Pohjan pitkn perhn;
    Siell' on hyw ollaksesi,
    Siell tantereen tasotat,
    Wilun ilman wiiwyttelet,
    Asut ajan seipn alla,
    Tapat petran taljohissa,
    Syt s lihoa likelt,
    Lunta waiwata lokerrat.




Karjaa laitumelle laskeissa.


    Wihi Jesus wiljoasi,
    Kato Jesus karjoasi,
    Tn Jesuksen kesn,
    Maarian suwena suurra.
    Kuin katot katoksen alla,
    Niin kato kanarwikossa;
    Kuin sa hoiat huonehessa,
    Niin sa hoia hongikossa.
    Ohtoseni ainoiseni,
    Mesikmmen krseni!
    Kuin sa kuulet karjan kellon,
    Kellon helkkwn hewosen,
    Kohta korpehen kokeos,
    Saahos sammalhuoneesehen,
    Karjan kulkeissa mki,
    Mene s men alate;
    Karjan kyess alate,
    Mene s mki myten.
    Wisko wiitahan wihasi,
    Saata sammalmttsihin,
    Karjakullan tietmt,
    Wiljakullan kuulemata.
    lls tullo nille mailla,
    Tll' ompi osawat waimot,
    Jotka tiesi turmeleepi,
    Laulaa suohon suoliwist,
    Niittuhun nisist saakka,
    Kankaasehen kainaloista.
    Kiweksi minun omani
    Kantoloiksi kaunoseni!
    Kiwilit ennen kisko,
    Kanna hongan kantoloita,
    Hakoloita haukkaele.
    Wieri willakuontalona,
    Mene sammalmtthn,
    Karjakullan kulkeissa.
    Lepy lehto, kostu korpi,
    Lempi salo sininen,
    Minun lepytellessni,
    Minun kostutellessani.
    Anna nyt rauha raawoillesi,
    Sontareisille sowinto,
    Tn Jesuksen kesn,
    Maarian suwena suurra.
    Kuitua metn kuningas,
    Hongatar metn emnt!
    Korjaele koiriasi,
    Raiwoile rakkiasi,
    Kultasihti kytkyihin,
    Hihnohin hopeisihin,
    Rahin rautaisen nenhn,
    Ktke kynnet karwohisa.
    Teet tinanen neula,
    Jonka ptt plakehen;
    Sykse kultanen korenta
    Lpi luisten leukaluiten,
    Ettei liiku luiset leuat,
    Eik hampahat hajoa.
    Metn ehtoisa emnt!
    Ktke koirasi kolohon,
    Rakkisi rapaja kiinni,
    Pane panta pihlajainen
    Ympri nenn nykyrn, j.n.e.




Karhun Synty.


    Juumin ukko, Juumin akka,
    Juumin entiset eljt!
    Rusko mullasta ruwennut,
    Karwahalli kankahalta.
    Muistan murrin syntyneeksi,
    Pahan karren kaswaneeksi,
    Pohjan pitkss perss,
    Suomen suuressa salossa,
    Lapin maassa laukiassa.
    Willa suusi, willa psi j.n.e.
    Jos olet pahoa tehnyt,
    Tule tysi tuntemahan j.n.e.
    Ei sinun isosi kske,
    Eik waltawanhempasi,
    Sy karwoja kapehen,
    Wiatonta werta juoa.
    Wie pois wihasi tst,
    Keltasihin keuhkohisi j.n.e.




Hukan (Suden) Synty.


    Wiron akka, willi waimo,
    Portto Pohjolan emnt!
    Tuo teki pojan mokoman
    Luun syjn, lihan purian,
    Weren uuelta wetjn.
    Niin sano sinun emosi:
    "Woi polosen poikiani,
    Woipa laaja lapsiani;
    Kuin on poikani polosen,
    Luun syj, lihan puria,
    Weren uuelta wetj.
    Josma tehnen tuwan tuolle,
    Tuli polttanee tupani;
    Josma salwaan saunan tuolle,
    Wesi wienee westokseni."
    Sano wanha Winminen,
    "Anna olla olollasa,
    Ohessa orawakorwen,
    Miehen metn kumppanina.
    Jos olet pahoin tehnyt,
    Tule tysi tuntemahan" j.n.e.




Kyykrmeen Synty.


    Waka wanha Winminen
    Wuoria hajotteleepi,
    Kallioita wierittpi,
    Rautasissa rukkasissa,
    Waskiwanttuin sisss.
    Sai miekan tulitersen,
    Sylkytteli miekkoasa
    Wuoren rautasen rawossa,
    Kahen kallion wliss,
    Wiien wuoren winkurassa.
    Sormus kultanen solahti
    Wuoren rautasen rakohon,
    Kahen kallion wlihin,
    Wiien wuoren winkurahan.
    Tuosta tyyty, tuosta tyty,
    Tuosta paksuksi panise,
    Lihawaksi liittelise
    Jos olet pahoa tehnyt,
    Tule tysi tuntemahan. J.n.e.




(Kyykrmeen?) Synty (toisin).


    Yn tytt, hmrn neito,
    Pitkn puhtehen pitj,
    Ketrsi kiwisen langan,
    Someroisen soitatteli,
    Kiwiselt ketrpuulta,
    Waskiselle wrttinlle.
    Katkesi kiwinen lanka
    Kiwiselt ketrpuulta;
    Alta sormiin someroinen.
    Mik' on piksi ptsi,
    Siit synty syntyminen,
    Siit sai paha siki.
    Jos olet pahoa tehnyt j.n.e.






Nykysempi Runoja.




Hewosen kengittminen.


    Ite sepp Ilmarinen
    Kerran kengitti hewosta,
    Reistasi rekiwetosta,
    Joll' oli waskesta wasara,
    Hopiaiset huohtinwarret.
    Wistelpi wrkkins,
    Knteleepi kenkins.
    Pihit pikkusen ramahti,
    Jopa heilahti hewonen,
    Slk sikhti kisti.
    Potkasi jalan pitjn,
    Kirwotti kislipojan
    Polwiketran porstuahan.
    Ite sepp Ilmarinen
    Whn suuttua suhahti,
    Otti ryypyn oiwallisen,
    Pullin kulkusta kumosi,
    Pisti jalan pitjlle.
    Sitte sepp Ilmarinen
    Weti maahan marhaminnan,
    Ruuipenkkihin rutisti,
    Turmeltiin lapsen tuuto,
    Pyt honkainen hajosi.
    Sepp otti uuet neuwot,
    Kytti kuoharin tawalla,
    Sito salwurin mahilla.
    Ennttpi ensimmisen
    Naulan kenkhn nakata.
    Sitte slk srins,
    Soristeli sorkkiansa;
    Katkesiwat kaikki nuorat,
    Nousi melkonen meteli.
    Kaato kiukahan kiwisen,
    Lyhytteli leipunnin.
    Emnt owelta kahto,
    Se anto seplle neuon,
    Sep pisti tuiman tuuman:
    "Erota etunen jalka,
    Ota oikia kawia,
    Poikki polwesta sahalla.
    Kuse kuumia wesi,
    Suihkauta suonten plle."
    Sen teki sepp samassa,
    Kanto kawian pajahan,
    Tako kengn siell kiinni,
    Toisen kohta kowastikin,
    Jopa kohta kolmannenkin,
    Saman neuon neljnnelle.
    Eip hyppinyt hewonen,
    Eik slk siktellyt,
    Pysy kengt, kesti kauan,
    Yli kymmenen yheksn
    Ajastaikoa ajella.




Kettusen toimituksista.


    Wenjll weio synty,
    Laps on kaswo Karjalassa.
    Kaswo wuotta kaksitoista
    Alla warjon wanhempaisa.
    Ensin pts eltti
    Lapsimiesi laulamalla,
    Pienn kielen pieksnnll.
    Se sattu Sawossa ky,
    Ky pahti Paltamossa,
    Pitkin Pielisen rajoa.
    Siit kulki Kuopiossa.
    Paltamon parahat mmt
    Keitti liemen liukkahasti,
    Kewisti Kettuselle.
    Tuli mies mit parasta,
    Waan tuli pikkusen pilalle,
    Ihmisparka ihtis.
    Puhkesi punawerille,
    Kahta kairoa wajalle.
    Paperista kaira pantu,
    Toinen tuohesta tukittu.
    Tuohi knty kpprlle,
    Wei on mielen miehen pst,
    Saatto miehen mieron tielle,
    Kuuksi piwksi kululle.
    Wiimmein kiersi Kiimingille,
    Wenhti Weson kyllle,
    Lautamiehen lattialle.
    Lautamies lakita seiso,
    Pani plle paliaalle,
    Puhu suusta puhtahasta:
    "Mist' olet kotosin wieras,
    Kosk' olet kowin korea,
    Wieras wikkeln nknen?
    Oletko Oulusta oloa,
    Kaupungista kauppamiesi?"
    Petteri pian sanoopi,
    Naurosuusta naukaseepi:
    "En ole Oulusta oloa,
    Kaupungista kauppamiesi.
    Tuolt' olen rajan takoa,
    Pitjst Wuokkiniemen,
    Kesn Kellossa asunna,
    Putahilla puolen wuotta."
    "Mik' on wirka wierahalla,
    Kosk' olet kowin korea,
    Wieras wikkeln nknen?"
    "Olin ennen ompelia,
    Taitawa takin teki,
    Seln leikkasin lyhyyksi,
    Piirsin krtit pitklliset,
    Nostin kairat kainaloihin."
    Kannettihin kangaspakka,
    Kahen hengen kannelmoinen.
    Sieppas saksesa samassa,
    Kettunen kerihtemes,
    Laski kankahan kaheksi,
    Pilkku pieniksi paloiksi.
    Wiikon neulo toista puolta,
    Pyhn tullessa pikemmin,
    Ison juhlan joutuessa.
    Puki plle parahat waatteet,
    Silkkiset sukan sitehet,
    Sataraksit saappasilla,
    Walkia kaluna wyll,
    Kammartuuki kaulahuiwi,
    Silkkitupsuset siwulla,
    Lksi kirkkohon komista,
    Lksi parwesta paraasta,
    Yli muiten ylpeimmin.
    Siell' on pappi paljon haasti,
    Paljon taisi tarwitakkin
    Opetusta outo poika.
    Ei on suotta saarnatutkaan,
    Ilman wirtt weisatakkaan.
    Kahto naiset naurasuulla,
    Tyttret tyks toiwo
    Tuota suurta sukkeluutta,
    Kieleytt Kettuspojan,
    Wenlisen wiekkautta.
    Astu hn yls mki,
    Kohti Kilposen kotia.
    Hn tahto talon tytrt,
    Luotuu lasta lautamiehen.
    Siell' on tytt siiwolliset,
    Suuret saalit hartioilla,
    Neulalla nenst kiinni.
    Liiat on kirjat kintahissa,
    Waruriikit wanttuhissa,
    Ket kullan kriliss,
    Sormet kullan sormuksissa.
    Net on suorat sormiltasa,
    Warsin nopsat warreltasa.
    Lst hn kahto Kaisan plle,
    Liki Liisoa piteli.
    Wanhin kuitenki sanoopi:
    "Eell' on tyt tyttrill,
    Pojilla jlest siit."
    "Lhen pois talosta tst,
    Kultanappini kulutan,
    Naimatakkini talutan,
    Wen werkawaatteheni.
    On tytt toisessain talossa
    Lapsi kaunis kaswatettu,
    Wenlisen werraksikin,
    Jok' ei potki poikamiest,
    Ei hn potki polwiltakaan,
    Sre sriwarsiltakaan."
    Astu hn alas mki,
    Polki polwen kerkeutta;
    Kaks on pirtti pihalla,
    Kaks on tiet kartanolla.
    Meni pirttihin pihalta,
    Meni poika phn pyn,
    Rohi poika rohkeasti:
    "Takin naima tarwihteepi,
    Wihkiwaatteen warsin siewn."
    Mari kahto karsinasta,
    Kahto silmll kahella,
    Niin kuin heinn hempeytt,
    Tuota suurta sukkeluutta,
    Kieleytt Kettuspojan,
    Wenlist werraksesa.
    Mari wuoteita tekeepi,
    Teki wuotehet walilla,
    Johon Kettu ketjahtaapi.
    Antopa arkkusa olille,
    Wuokin pojan wuotehille,
    Wenlisen waattehille.
    Mari wierehen wilahti
    iksi yksille olille,
    Tuumasi ikusen tuuman.
    Siin' olla mein yhess,
    Kuin on symss suloa.
    Kaks oli kaunista yhess,
    Yksi oiwa ompelia,
    Mari luowun langan suoja.
    Se oli kewyt Kettuspoika,
    Wenjn mies wiekas poika,
    Se on piiat petteleepi,
    Morsiamet mainittelee,
    Parahilta pappiloilta.




Juukan Lukkarista.


    Jop' on laulu laitettuna,
    Sanat somat solmittuna,
    Juukan Lukkarin jutusta,
    Kapinasta Karjalaisten.
    Kuin otit poloset pojat,
    Narrit kiinni nappasiwat,
    Ja tarttuit takasin puolin,
    Suurra juhlana jumalan.
    Kannoit laulukanttorisa,
    Yli kirkon aian kiwisen,
    Eik siihen tyytynehet,
    Waan wiel wiikon takoa,
    Sunnuntaina suuremmaksi
    Asiasa arweliwat.
    Tempasiwat temppelist,
    Penkist perti weiwt,
    Kahen puolin kannattiwat,
    Kirkkomelle meniwt,
    Ja sanoit sanoilla nill:
    "Mene tuonne mkimhn,
    Laitumelle laulamahan,
    Huutamahan hongikolle,
    Kaikumaan kataikolle,
    Karjakullan kuuntelessa;
    Siell' on sun sisariasi,
    Siell wiisi weikkoasi,
    Kuusi kummisi tytrt,
    Seihtemn setsi lasta.
    Etp sin ensinkn
    Kelpoaha kellenkhn,
    Lukkariksi luonnonkahan,
    Lainkahan laulajaksi."
    Lindbladi lipuupi tuonne,
    Papin poika paineleepi,
    Kuten olla kuin elpi.
    Joko turkkasia tukasta,
    Kiskahaisse kiirehest,
    Hiwuksista hirmusesti.
    Waan Abraham asian tiesi,
    Ymmrsip ylpeyen,
    Ettei juhlana juhuhun,
    Tarwitaha tappeluhun.
    Hetip Kakkinen kahahti,
    Kierosilm kiistan nosti.
    "Mene sinin siwulle,
    Astu aiasta ylite."
    Abraham sanan saneli
    Kahen kesken Kakkiselle:
    "Tunne huuti, hullu miesi,
    l haasta haisewia."
    Lehikoinen leikin lypi,
    Nahkatakki naureleepi,
    Rklttpi Rplwinen,
    Eeksmanni mahin pitpi.
    Kohta kokohon tuliwat
    Tuumahan tuwan sishn.
    Tuossapa tuumassa oliwat,
    Asiata arweliwat;
    "Mist miehen mielusemman,
    Lukkariksi luonteamman,
    Kanttoriksi kaunehimman,
    Saamme salmin alkajaksi."
    Anderspa arwasi asian,
    Kosulainen tiesi kohta:
    "Annas Ahosta haemme
    Takoa taipalitten,
    Kymmek kyyill kylhn,
    Hollilla holopat pojat,
    Elik jalkasin jalosti,
    Astelemme ahkerasti?"
    Kyseli kyln welt,
    Tutkisteli tuttawilta:
    "Kukapas meist kulkemahan,
    Marsimahan matkan phn;
    Min antaisin aluksi,
    Nahkatakin lainoaisin,
    Wiel wiinoa whsen,
    Leiplaukun lahjottaisin."
    Mies se pani mielehes,
    Asetteli aiwohosa,
    David taitosa sislle:
    "Min mies whwaranen,
    Kyll kyh kerjlinen,
    Jouwunpa joukolle awuksi,
    Kyln welle kulkiaksi."
    Anttipa sano sanasa,
    Kosulainen korkiasti,
    Lehikoinen lempisti,
    Davidillen taitawasti:
    "Sinp kyll, siiwo miesi,
    Oikein arwasit asian;
    Lhepps kohta kulkemahan,
    Marsimahan matkan phn,
    Nurnuttele Nurmeksehen,
    Phn pitkn Pielisjrwen;
    Kysypp kohta korkiasti,
    Kiiwasti kirkon tykn:
    Onko Ahonen asunut,
    Wiisiwirkanen wirunut,
    Luhmastellut lukkarimme,
    Tll maalla matkustellut,
    Huutanut Huuhtin kylss?"
    Mies se pani mielehes,
    Asetteli aiwohosa,
    David taitosa sislle.
    Sunsan selks siwalsi,
    Lakin paino plakeesa;
    Lksi kohta kulkemahan,
    Marsimahan matkan phn,
    Nurnutteli Nurmeksehen,
    Phn pitkn Pielisjrwen.
    Kysy sitte korkiasti,
    Kiiwasti kirkon tykn:
    "Onko Ahonen asunut,
    Wiisiwirkanen wirunut,
    Luhmastellut lukkarimme,
    Nill mailla matkustanut,
    Huutanut Huuhtin kylss?"
    Hetip wastasit wakaasti,
    Kylkunta kulkialle:
    "Ei oo Ahonen asunut,
    Wiisiwirkanen wirunut,
    Luhmastellut lukkarisi,
    Tll maalla matkustellut,
    Huutanut Huuhtin kylss;
    Hn on kurja kulkemassa,
    Ehtimss' elosioa,
    Asunpaikkoa pahasti."
    Miehell se mieless pysyy,
    Aiwotuksessa asuupi,
    Ett se ehti pitisi,
    Hakea harmistain;
    Waan ei tie polonen poika,
    Kunne kulkia pitisi.
    Kwi kautta Kaawin kirkon,
    Kautta Taipaleen talojen,
    Liperihin liukkahasti;
    Waan ei tie polonen poika,
    Kuinka hn kurjan kiinni saisi,
    Waikka tunsi kulkeneeksi,
    Kuin wara whksi waipu,
    Laukku laihaksi rupesi.
    Wiimmein konttasi kotia,
    Larinsaarehen samosi,
    Samassa sanan saneli.
    Kosulaiselle kowasti:
    "Jo nyt on kuhnus kulkemassa
    Karannunna Karjalahan."




Juoniteltu Juukan poika.


    Joko ryhtynen runoihin,
    Laikahtanen laulamahan,
    Kirkkokunnan kiehunnosta,
    Seurunnosta seurakunnan;
    Kuin ei lopu juonet Juukalaisten,
    Willitys wiha whene!
    Jo aina ajasta siit;
    Kuin on luonut suuri luoja,
    Kaikkiwalta wahwistanut,
    Elmhn ihmiskunnan,
    Tll maailman majoissa,
    Awaruuen suuren alla;
    Niin on jo sanomat saatu,
    Enemminki kummat kuultu,
    Sek suuret seurumiset,
    Tapaukset aiwan tarkat,
    Joista joutohetkinni,
    Aiwan yksin ollessani,
    Laulelin jotain lopuksi,
    Wierettelin wiimmeiseksi,
    Kuin on luotu laulamahan,
    Sallittu sanottawaksi.

    Synty poika Pohjolassa,
    Juttu Juukassa sikisi,
    Sawossa sanan alanen,
    Kosken korwalla whsen,
    Wirran pienen wiereksell;
    Joka joutu ihmeheksi,
    Kaikille katottawaksi,
    Peiliksi petollisille;
    Alku krmetten kerjn,
    Sananlasku saastasille,
    Juonitus joka kurilta.
    Waan olkoon jo puhuttu plt,
    Ei ole opetusmiehet,
    Esiwallat ensinkn,
    Eik pappimme parahin,
    Thn lauluhun laottu.
    Paras sielun paimeneni
    Ei oo mulle outo ollut,
    Mutta hyw kiitettw.
    Ompa mulla siitt wiel
    Ystwi muutamia,
    Joit' en saata, enk taho,
    Thn lauluhun lukea.
    Sitte mull' on muutamia
    Ystwi ynseit,
    Jotka owat nhkseni,
    Niin kuin weli weljelles;
    Mutta kuin poies meneepi
    Minun silmini eest,
    Kohta kuuluupi minulle
    Panetukset aiwan paljot,
    Jaaritukset ja pahimmat.
    Kyll tietisin sanoa
    Ynseimmt ystwist,
    Kyll kunnistaa kawalat;
    Mutt' en taho muistutella,
    Sanon summassa sanani,
    Kunnioitan kirkkokunnan.
    Krme on kaikista kawalin
    Luojan luotuista suwuista,
    Mutta julmat Juukalaiset,
    Outoja osat enimmt,
    Kawalammat krmehi,
    Nopiammat noian nuolta,
    Niin kuin saatana saloa,
    Perkele petollisesti,
    Koko maata miettinewt
    Saaha suurehen ritahan,
    Ihmisi ehtinewt
    Kaataa kauhiaan kitahan.
    Esimerkk' on tss ensin:
    Jos tulisi Tuonelasta
    Juukahan joka kesksi
    Elmhn tyttri,
    Taikka outo Olannista
    Eli hauasta haettu,
    Tuotu tuomion eest,
    Niin te jo senni then
    Syrjin plleni plytte,
    Silmin kieroin sirkeitte,
    Kahtelette kamalasti,
    Kuin wihanen willi koira.
    Tahi jos joku tapaus,
    Miss kussa kirkollamme,
    Sattuisi samalla lailla,
    Se tulisi tiettwsti,
    Minun plleni perti.
    Hywi on muutkin muorit,
    Kawaloita kaikki waimot,
    Ehk' en luule lytwni
    Sen waimon wertaista.
    Myrkyll mato sitoopi,
    Johon haawan haaskaneepi.
    Ja sinin sanottawani,
    Kaunis kaswinkumppalini,
    Kylkunta kyll soisit
    Painuwan minun perti,
    Kaikin puolin kallistuwan.
    Kaikki plleni plywt,
    Niinkuin tuhma tuomarikin;
    Mieliwt minusta saaha
    Matkakumppalin makean,
    Reppureess suojeltawan
    Ei tuo nyt minua tyrwi
    Sinne, eik sielt tnne,
    Etehen, ei taakse pin,
    Kupehelle kummallenkaan.
    Enk min oisi wrtti
    Puhumahan paljon plle,
    Mutta kuin mua sanowat,
    Aina siihenkin sitowat,
    Asioihin ailakoiwat,
    Etten ite tiekkn,
    Tunne tuota jaaritusta;
    Niin en waitikaan olisi,
    Jos ei puhekkaan parempi.
    Ouoksi olen hawattu
    Ystwilt entisilt,
    Kaikilta yln katottu.
    Niin minun polosen pojan
    Olla outona pitpi,
    Kaikilta katottawana,
    Sutten julmain juhuna.
    Ikw minun tuleepi
    Olla ihmisten seassa,
    Eip noita ennen nhty,
    Eik taitta toiste nh,
    Eik kuulta kummempata,
    Joka on ksihin kynyt,
    Saanut silmiin nhtwksi;
    Joiten joukossa toella
    Saatana siasa saanut.
    lkhn sit kukana
    Ajatelko ihmisist,
    Etten m toella tunne,
    Mimmonenka mies oleni
    Symest asti suuhun,
    Kiirehest kantaphn.
    Enhn min mielestni
    Ole Pekkoa pahempi,
    Sian pt karwasempi.
    Olen kuin poika pohjolainen,
    Mit muutkin tll' on niss
    Polosissa Pohjan maissa.
    Mieleni minun tekeepi
    Kysell kyln welt
    Alkua tmn asian:
    Min en enempi muista
    Wrin teille tehneheni
    Pahan palkkanne eest,
    Karsahimman katantonne.
    otetaanpas uuestasa
    Ajat entiset etehen,
    Tarkoin tutkistellaksemme.
    Kuinka on elnyt ennen
    Ite kukin ihmisraukka
    Mennesss maailmassa?
    Kuin sekin setni waimo?
    Ouoille iloksi ollut,
    Werkko kaikille kaloille,
    Kukka kuosiowelle,
    Rutto ruojille huwitus.
    Wiimmein ihteni iloitan,
    Mureheni muille heitn,
    Kiitn kaiken kirkkokunnan,
    Hallit, haukkunne eest.
    Suuri on silmiss asia,
    Hyw harmi hampahista,
    Kulunnosta kuiwan kielen.
    Nyt min sanon sanani
    Wiel sitte wiimmeiseksi:
    Ksken kaikki kiitoksella,
    Opetan omalla suulla,
    Ett aina aikoomata,
    Wsymt waipumata,
    Pureksella puuttumata,
    Warjoa minun whsen;
    Kaikki kri keolta,
    Jos jotain jlille jpi,
    Silkkihuiwinne sishn,
    Laitella lakanan plle.
    Luja luontonne pitk,
    Kaikki suurten pienten kanssa,
    Nuoret wanhoin keralla,
    Koissanne, kirkossanne,
    Joutessanne, juostessanne,
    Yll myskin maatessanne,
    Aina kaikilla ajoilla;
    Wh walkia raketa,
    Teh suureksi tuleksi.
    l nyt wihastu wiel,
    l suutu seurakunta,
    Nrksty wian nki,
    Kaksikielet kauhistuko,
    Luikkarit enempi luulko,
    Pienen pojan laulelewan.
    En min enempi laula,
    Pist pitklt runoja,
    Jo poies kteni knnn,
    Lopetan loruni tst.




Juomalauluin Kirjoittajalle.


    Mik silloin mielesssi,
    Mik psssi, poloinen!
    Koskas kestihin kehoitat,
    Juomalauluja lateilet?
    Kuhun tuhmia talutat,
    Kuhun heikkoja kuletat?
    Tunne ensin tarkemmasti,
    Kansa, kullen kirjoittelet.
    Kyll' on Suomessa kyli,
    Pitjit sangen paljon,
    Joissa miehet joukoittaisin,
    Pojat pydn ymprill,
    Istuwat iloissa mielin;
    Pydn rt painelewat,
    Kyynyswarsilla wakaasti,
    Putelita palwelewat,
    Kapan kunniassa pitwt.
    Joksikin jo oluen juowat,
    Wiel wiinankin wetwt,
    Nahkahansa narrin palat;
    Pyllistwt suuren pullin,
    Kohden kattoa kumohon,
    Korttelinki kumaisewat
    Aiwan ahnahan kitahan,
    Pulputtaatpa putelista
    Kulkkuhunski kohdastansa,
    Nielaisewat norrikupin,
    Nppins nuoleskellen,
    Paikoin punsinkin panewat
    Watsahansa miehet wahwat.
    Piippu pieni hampahissa,
    Josta sauwua syswt,
    Karwahinta, katkerinta,
    Puhaltawat paksun pilwen.
    Posket joteskin punawat,
    Punaiset ja pullollansa,
    Wiinan karwaiset, wihannat.
    Tupakasta wahwa tuppu,
    Hiy pallo hampahalla,
    Myrkkylehdeist mdist,
    Saksan kostiat kusesta;
    Jota jauhawat halulla,
    Mrehtiwt, mkettwt,
    Ett kuola konnan suusta,
    Wesi ruskia waluupi.
    Nen nuuskalla noettu,
    Sijan siiwo sieramissa,
    Rshtelee rkreit,
    Joita korjawat kdell,
    Pyhkisewt peukaloonsa,
    Hihan suuhun hiwuttawat,
    Housut, helmat saastuttawat.
    Silmt pienet sihkurassa,
    Weren karwaiset wesiset,
    Huulet hpisee jalosti,
    nt kantawat kowasti,
    Wiel weisunki repisee,
    Rthytt raskas rinta.
    Jopa kortitkin kowasti
    Paikoin pythn ljht,
    Kortit wiinasta wetelt,
    Otran liemest lihawat,
    Tupakasta tuhrattuna.
    Tekewt siit' toisinansa
    Tappelunkin taidottomat,
    Ett jyskin, jytin,
    Kauwas kuuluupi kumina,
    nen myhe ja lin.
    Tapa hyw tappelussa,
    Lypi, kuka kerkipi,
    Eik wuoroa eroita.
    Tukka tuiskua ksiss,
    Nyrkit niskahan lusahtaa,
    Kyll korwillen kajahtaa.
    Kannustawat kantapill
    Kintut rikki kumppaneilta.
    Piiput seinihin sirisee,
    Rukit ruskawat jaloissa,
    Pydt heiluwat hdss,
    Penkit paukawat pakossa,
    Kowin keikkuwat kapatkin,
    Putelit ja pulliparat
    Saawat lopun surkehimman.
    Juoma juokseepi kapasta,
    Lawiasti lainehtiipi;
    Wiina wirtaapi sekahan,
    Ett kortit koreasti
    Pydll siit' purjehtiwat.
    Muoto muuttumaan rupeepi,
    Kaswo knty kalweheksi,
    Nen walkiaks wetpi.
    Wiimein wiinasta wsyneet,
    Sek rauwenneet sodasta,
    Painuwatten pydn ala,
    Lopuks liijalle menolle.
    Tuonne syksewt sisunsa,
    Olwen ulos oksentawat,
    Wiinan koirille kokewat.
    Saawat saappahat osansa,
    Kauhtanatkin kauniit merkit,
    Pksyt parahan tawaran.
    Tuolta hiljankin herwt,
    Tuolta wiimein wilpastuwat,
    Yls kmpi kokewat,
    Miehet pohmeloll' pahalla,
    Taudill' tehdyll kowalla,
    Miehet hywin merkittyn,
    Kauniit katsella perti:
    Mill mustelma nenss,
    Nokka nosnut korkialle;
    Kulla kallo paljahana,
    Mill otsassa omena,
    Kulla kuhmu kulman pll,
    Mill huulikin halaistu,
    Kulta hammas kolistettu,
    Mill silmkin sininen,
    Kulta kaswot raawittuna.
    Nit tapahtuu todella
    Suomen miestenkin seassa;
    Pitwt nin pitkt kestit
    Kapakoiskin kaiket piwt,
    Kuluttawat kukkaronsa,
    Ajan aiwan tarkiankin,
    Pksyt pantiksi panewat,
    Kosk' on tuhlattu tawara.
    Mit miehist' muistuttelen;
    Monet pojatkin poloiset,
    Korwat wiel kostiana,
    Maitosuiksi mainittawat,
    Kyll' jo kauniisti osawat
    Panna leuwan parrattoman
    Kenohon ja keikallensa,
    Ottaa ryypyt oiwalliset,
    Pullin pohjat paljastella.
    Kyll konnat kuolaleuwat
    Wiinalla jo wiruttawat
    Maitohampahans' halulla,
    Wiinan kulkkuhuns' walawat,
    Weden wertana pitwt.
    Oppineet on olwen juojat,
    Ei siis tarwitse enempi
    Kirjoitella kestilaului,
    Juomalauluja latoa,
    Pyyt pahuutta ent,
    Juopumukseen johdatella.
    Kyll miehet meidn maassa
    Juomakonstin jo osawat
    Ilman weisuin wietellyst,
    Kirjan pahan kehoitusta,
    Joka pahan pahemmaksi,
    Tuhman tekee turmelluksi.




Pappi wainajasta.


    Jopa kaatu kaunis herra,
    Paras pappien seassa,
    Seurakunnan sein wahwa,
    Tuki turwassa jumalan;
    Jolla oli oppi suuri,
    Ymmrys yln jmi,
    Jonka koulusta kokosi
    Monen kirjan kukkasista,
    E'es kosken korwaksista.
    Sai tuosta hywn hytyrin
    Kanssa sormuksen sorjan,
    Joka phn painettihin
    Mestariksi mainittaissa.
    Lepytti Pajarin mielen
    Lukewaisten lasten then.
    Joutu sitte kotkiin ksiin,
    Piikimiehien piwohon,
    Jotka riisu rohkiasti,
    Kowin korwista kohotit,
    Wiethiss Wenhelle,
    Kanssa monen Moskowaisen,
    Tuonne Wiipurin rajoille,
    Uuen linnan liepeesehen.
    Otti sieltin jumala
    Isn maille entisille,
    Waikka kylmillen kiwille,
    Paikoille palanehille.
    Tupa tuutiipi mell,
    Huone huokuu hongikossa,
    Pojat lujat louhikossa.

    Waan jo kaatu kaunis herra,
    Jtti kaikki jneheksi.
    Synty parunto pappilassa,
    Kuikutus kujasten suussa;
    Hywin itkewt isnnt,
    Emnnt sit enemmin.
    Ei hn kowin kolkahellut,
    Rmisti rykkhellyt,
    Kwi kuin kaunis kyyhkylinen,
    Eli karihta keolla.

    Raukka rannalla asuwa,
    Waiwanen wetten warassa!
    l itke iltasella,
    yhkele aamusella,
    Kyll herra helpon tuopi,
    Huoleissasi huojennusta.

    Hyw olit ollessasi,
    Hywin kykhn kteesi,
    Tuolla taiwahan talossa,
    Kirkkahassa kunniassa.



***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KANTELE IV***


******* This file should be named 48202-8.txt or 48202-8.zip *******


This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/dirs/4/8/2/0/48202


Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.

1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
  most other parts of the world at no cost and with almost no
  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
  United States, you'll have to check the laws of the country where you
  are located before using this ebook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that

* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
  within 60 days following each date on which you prepare (or are
  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
  Literary Archive Foundation."

* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
  License. You must require such a user to return or destroy all
  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
  works.

* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
  receipt of the work.

* You comply with all other terms of this agreement for free
  distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org 

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact

For additional contact information:

    Dr. Gregory B. Newby
    Chief Executive and Director
    gbnewby@pglaf.org

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate

Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.

